Blogi

Suomen musiikkiterapiayhdistyksen sivuille on kerätty kattavasti tietoa musiikkiterapian tieteellisestä perustasta. Myös Suomessa tehdään kansainvälisesti tasokasta musiikkiterapian tutkimusta. Suomen Akatemian rahoittamassa Musiikin, mielen, kehon ja aivojen huippuyksikössä tutkitaan musiikkia multimodaalisena kokemuksena ja monipuolisena muutosvoimana läpi elämänkaaren.

Yhdessä käynnissä olevista tutkimuksista (iMTDep) selvitetään musiikkiterapian vaikutuksia työikäisten henkilöiden masennukseen liittyvien häiriöiden hoidossa. Kohderyhmänä ovat työikäiset (18–65-vuotiaat), joilla on masentuneisuutta, ahdistuneisuutta, työperäistä stressiä tai uupumusta, ja osallistujien rekrytointi on parhaillaan käynnissä. Tutkimukseen voi tutustua tarkemmin hankesivuilla.

Osallistun parhaillaan Toiminnallisen musiikkiterapian (TMT) täydennyskoulutukseen. Koulutuksessa perehdytään tähän työskentelymalliin neurologisen musiikkiterapian viitekehyksessä.

Suomessa käytetyn luokittelun mukaisesti TMT voidaan nähdä aktivoivana, sekä toiminnallisia valmiuksia edistävänä ja ylläpitävänä musiikkiterapiana. Kyse on suunnitelmallisesti etenevästä musiikillisesta vuorovaikutuksesta, jossa terapeutilla on soittimenaan piano/koskettimet, ja asiakkaalla työskentelyn vaiheesta riippuen erilaisia lyömä- ja puhallinsoittimia. TMT:tä varten kehitettyjen melodioiden avulla pyritään tukemaan kommunikaation rakentumista, toiminnan jäsentämistä ja motorista oppimista. Keskeistä on oman oivalluksen kautta tapahtuva toiminnallisten valmiuksien omaksuminen. Lähestymistapaa voidaan hyödyntää kaiken ikäisten asiakkaiden musiikkiterapiassa, silloin kun se on terapian kokonaistavoitteiden näkökulmasta perusteltua.

Toiminnallisessa musiikkiterapiassa tavoitteet voivat liittyä erityisesti yksilön kehollisten toimintaedellytysten, havaitsemisen ja itseluottamuksen kehittämiseen. Lähestymistapa voi soveltua esimerkiksi asiakkaille, joilla on erilaisia neurologisia tai kehityksellisiä häiriöitä, oppimisvaikeuksia tai sairauteen liittyvää toimintakyvyn heikkenemistä. Toiminnallista musiikkiterapiaa voidaan soveltaa myös esimerkiksi AVH- ja aivovammapotilaiden kuntoutuksessa.

Musiikkiterapiassa keskeistä on musiikin keinoin tapahtuva vuorovaikutus. Musiikin eri elementtejä – kuten rytmiä, harmoniaa ja melodiaa – käytetään vuorovaikutuksen välineenä. Lähestymistapoja ja menetelmiä sovelletaan asiakkaan tarpeiden ja terapian tavoitteiden mukaisesti.

Musiikkiterapia on tavoitteellista kuntoutusta

Asiakkaan tilanteesta ja toimintakyvystä riippuen musiikkiterapian tavoitteena voi olla esimerkiksi

• aisti- ja liikekokemusten saaminen
• itseilmaisu- ja kommunikaatiokanavan löytyminen
• kehonhahmotuksen ja vartalonhallinnan kehittyminen
• tunteiden tunnistaminen ja niiden merkityksen ymmärtäminen
• omien voimavarojen löytäminen ja käyttöönotto
• omien reaktiotapojen tunnistaminen ja hallitseminen
• itsetuntemuksen syventäminen.

Musiikki voi mahdollistaa asioiden käsittelemisen ilman sanoja ja symbolisen etäisyyden päästä. Musiikin kautta voi löytää kosketuksen omiin tunteisiinsa ja muistoihinsa. Musiikkiterapiassa voidaan hyödyntää myös musiikin monipuolisia fysiologisia vaikutuksia.

Soittotila – Musiikkistudio – Aistihuone

Aististudion vastaanottotilan kehittämistä ohjaa ajatus monipuolisesta, muuntuvasta tilasta, joka mahdollistaisi kulloinkin tarkoituksenmukaiset olosuhteet terapeuttiselle työskentelylle ja muutokselle. Aististudiolla voi soittaa ja improvisoida, käyttää ääntä ja kuunnella musiikkia. Aististudiolla voi tehdä omaa musiikkia. Terapeuttiseen työskentelyyn voidaan yhdistää esimerkiksi liikettä ja kehollisia menetelmiä, keskustelua, sekä muihin taidemuotoihin liittyvää ilmaisua. Aististudio on multisensorinen elämystila ja aistihuone, joka mukautuu monenlaisiin tarkoituksiin – myös rauhoittumiseen ja rentoutumiseen.

Etäkuntoutus ja käynnit asiakkaan luona

Kuntoutuspsykoterapiaa voidaan joissain tilanteissa toteuttaa osin etäkuntoutuksena, jos se on asiakkaan tavoitteiden näkökulmasta tarkoituksenmukaista. Etäterapian edellytykset arvioidaan aina asiakkaan kanssa yhdessä Kelan ohjeistuksen mukaisesti.

Itse maksavien asiakkaiden kanssa on myös mahdollista tarvittaessa sopia etäterapiasta tai käynneistä asiakkaan luona.